Laitoin oman asuntoni vuokralle kolme vuotta sitten, näin minusta tuli matalan kynnyksen asuntosijoittaja. Osittain syynä oli tosiaan se sijoittaminen, sillä huomasin että asumalla halvasti kimppakämpässä, jäisi asunnosta tuloa. Ja samalla pääsin harjoittelemaan asunnon pitämistä vuokralla. Isompi syy asunnon vuokraamiseen oli oman elämän epäselvä tilanne. Olin työtön, ja halusin työpaikan löytyessä olla valmis muuttamaan nopeasti mihin tahansa päin Suomea tai Pohjoismaita. Työpaikka löytyikin parin pysäkin päästä asunnosta.
Tavoitteeni on myydä asunto siinä vaiheessa kun nykyinen vuokralainen päättää lähteä. Asuntoa vuokrattaessa vuokralainen kertoi, että suunnittelee oman asunnon ostoa eikä välttämättä asu kovin kauan. Nyt vuokrasuhdetta on kestänyt jo kaksi vuotta, ja näin koronakevään aikana on ollut helpotus, että vuokralainen edelleen asuu asunnossa. Koronan takia olen myös lykännyt vuokrankorotusta. 20 euroa nousseen yhtiövastikkeen takia korotus olisi pitänyt tehdä jo viime vuoden puolella. Alunperin korotus jäi tekemättä laiskuuden vuoksi, mutta koronan tultua en halua triggeröidä vuokralaista lähtemään. Omasta kokemuksesta tiedän, että pienikin korotus voi aiheuttaa muuttopäätöksen, jos lähtöajatuksia on. Asuin aikoinaan Saton vuokra-asunnossa, ja kun neljän kuukauden asumisen jälkeen tuli vuokrankorotus, niin se oli lähtölaukaus oman asunnon ostamiselle.
Luultavasti laitan vuokrankorotuksesta ilmoituksen heinäkuussa, sillä jos vuokralainen päättää lähteä, niin syksy on hyvää aikaa asunnon myynnille. Asunnon myynti ei ole välttämättä lopullinen piste asuntosijoittamiselleni, mutta nykyinen asuntoni ei ole vuokratuoton kannalta optimaalinen. Ja asunto on kohta 10 vuoden ikäinen, sopivan siisti vielä myyntiin.
Tässä on vielä omaan asumiseeni liittyvä kytkös, että kahdesta kämppiksestäni "kämppis1" saattaa lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Mutta jos ei lähde, niin hän jää asumaan kämppäämme ainoastaan siinä ehdolla että "kämppis2" ei jää. Ja koska minä taas ensisijaisesti haluan asua "kämppis1":n kanssa, niin "kämppis2" valitettavasti joutuu irtisanotuksi. Ja jos "kämppis1" muuttaa toiselle paikkakunnalle, niin minä saattaisin olla valmis muuttamaan omaan asuntooni sen sijaan, että jäisin asumaan "kämppis2":n kanssa kimppakämppäämme. Siinä tapauksessa asunto ei mene myyntiin heti, vaan muutama kuukausi ennen tulevan asumisoikeusasuntoni valmistumista (n. 12/2021).
Mihin sitten asunnon myynnistä tulevat rahat menevät? Tällä hetkellä kallistun vahvasti indeksisijoittamiseen. Tosin asuntosijoittaminenkaan ei ole poissuljettu ajatus. Joko kaksi/kolme ýksiötä tai kimppakämpäksi sopiva isompi asunto ovat vaihtoehdot. Tosin minulle ainoa tuttu markkina on Helsinki, joka ei kummoisia tuottoja tarjoa. Katselen mitä taloudessa tapahtuu ja toimin sen mukaan.
13.5.2020
Hallitse rahojasi -kurssi auttaa suuntaamaan eläkkeelle
Marttaliitto ja Takuusäätiö ovat yhdessä tuottaneet Hallitse Rahojasi -kurssin. Se on kuuden viikottaisen osion mittainen kurssi, jossa sähköpostiin saa linkin kyseisen viikon osioon.
- Tulevan eläkkeen tarkistaminen
- Omat menot ja budjetointi
- Luotot ja velat
- Säästäminen ja säästötavoitteet
- Asumisen suunnittelu
- Huoletta tulevaisuuteen
Kävin tänään läpi ensimmäisen osan ja hyvältä näytti; helppo ja selkeä lähestymistapa asiaan. Kurssi tuntuu hyvältä aloitukselta niille, jotka eivät ole pahemmin tulevaisuutta tai eläkettä suunnitelleet taloudellisesta näkökulmasta.
Ensimmäisen osion tehtävänä oli tarkistaa tuleva eläke. Koska olen jo tämän tehnyt äskettäin, niin en nyt kirjautunut uudelleen eläkeyhtiöni sivuille. Eläkekertymä kannattaa tosiaan käydä tarkistamassa, ja myös silloin tällöin seurata, jotta eläkkeen karttumistahti selkeytyy ja motivoituu paremmin varautumaan tulevaan.
Odotan erityisesti kurssin 2. ja 4. osuutta. En budjetoi eikä varsinaisia säästätavoitteita ole. Seuraan kyllä rahankulutustani ja säästöpuolella pyrin saamaan säästöön mahdollisimman paljon. Ehkä kurssin myötä valaistuu, onko minulle hyötyä budjetin laatimisesta. Ja samallahan sitten säästötavoitteetkin hoituisivat? Vai jatkanko totutulla tavallani, joka antaa mahdollisuuden tehdä asioita liikoja suunnittelematta? Eli jos ilmaantuu kivaa tekemistä tai jotain muuta, johon haluan panostaa extempore, niin sitten panostan.
2.5.2020
Huhtikuu 2020 menot
Huhtikuun menot olivat 1007 euroa, eli 1500 euron tavoite alittui 493 eurolla.
Koronakriisi on minun kohdallani tarkoittanut etätyöskentelyä, lomautuksia ei ainakaan vielä ole tullut. Työpaikallani kaikkia on kehoitettu työskentelemään etänä mahdollisuuksien mukaan. Työskentelen IT-alalla, ja työni hoituu verkon yli, oli sitten toimistolla tai ei. Ongelmia on aiheuttanut vain se, että nettiyhteys kotona pätkii ajoittain ja kunnon työtilaa ei ole.
Huhtikuu on siltä kantilta mielenkiintoinen, että olen ollut etätöissä koko kuukauden ja ostetut työlounaat ovat jääneet pois. Nyt siis olen päässyt testaamaan, miten työlounaiden poisjääminen vaikuttaa rahanmenoon. Sehän ei mene niin että vain vähentäisi lounaiden hinnat, vaan luonnollisesti ruokakaupan kulut nousevat. Yhtä pitsaa ja yhtä hampurilaisateriaa luukunottamatta en ole syönyt ravintolaruokaa. Olen laittanut ruuat itse, eineksiä en ole käyttänyt ollenkaan. Myös leivän olen leiponut pääsääntöisesti itse. Ja samalle ajanjaksolle osui myös toukokuuhun asti ulottuva herkkulakko, sillä eristäytymisjakson alussa elämä tuntui jatkuvalta viikonlopulta ja tuli herkuteltua sen mukaisesti, eli ihan liikaa.
Vielä ravintolaruuan ostamisesta näin korona-aikaan, pidän tärkeänä että ravintoloita tuetaan ostamalla noutolounaita. Ongelmana on se, että asun kummallisesti ravintolatyhjiössä. Lähellä ei ole muita kuin roskaruokaravintoloita. Pizzaa tai hampurilaisia en halua syödä kovin usein. Lähimmästä hampurilaispaikasta noudettu ateria oli kotiin päästyä täysin jäähtynyt, ei vaan maistunut hyvältä.
Huhtikuulle ei tullut kosmetiikka-, vaate- tai julkisen liikenteen kuluja. Ohjattu liikunta laskutetaan vuosisopimuksen mukaisesti, vaikka en ole osallistunut tunteihin.
Ostin kaksi sijoittamisesta kertovaa kirjaa, Seppo Saarion "Miten sijoitan osakkeisiin" ja Merja Mähkän ja Unna Lehtipuun "Sijoittajaksi 7 päivässä". Ja kyllä, en ole vieläkään ostanut yhtäkään osaketta. Niin, ja kirjoja en ole vielä lukenut.
Nordqvistiltä tilasin ison satsin erilaisia teelaatuja, sekä irto- että pussiteetä, pitäisi riittää puoleksi vuodeksi. Arvostan kotimaisessa Nordqvistissä sitä että heiltä löytyy Reilua kauppa ja luomua (ei tosin kaikki), teepussit eivät sisällä mikromuovia ja teepussien paperikuoret voi kierrättää pahvijätteen mukana. On aina plussaa, jos tuotteessa on kerrottu, miten pakkausjäte kierrätetään eikä itse tarvitse arvuutella.
Viime joulun joululahja tuli yllättäen maksettavaksi vasta nyt. Annoin vanhemmilleni lahjaksi lehtitilauksen enkä muistanut, että sitä ei laskutettu ostettaessa. Kävin vielä varmuuden vuoksi tililtäni tarkistamassa, että ei ollut tuplalaskutuksesta kyse.
Isompia menoja:
Vuokra 425e
2xkirja 63e
Liikuntakeskus/ohjattu liikunta 64e
Joululahja 69e
Teetilaus Nordqvistiltä 56e
Koronakriisi on minun kohdallani tarkoittanut etätyöskentelyä, lomautuksia ei ainakaan vielä ole tullut. Työpaikallani kaikkia on kehoitettu työskentelemään etänä mahdollisuuksien mukaan. Työskentelen IT-alalla, ja työni hoituu verkon yli, oli sitten toimistolla tai ei. Ongelmia on aiheuttanut vain se, että nettiyhteys kotona pätkii ajoittain ja kunnon työtilaa ei ole.
Huhtikuu on siltä kantilta mielenkiintoinen, että olen ollut etätöissä koko kuukauden ja ostetut työlounaat ovat jääneet pois. Nyt siis olen päässyt testaamaan, miten työlounaiden poisjääminen vaikuttaa rahanmenoon. Sehän ei mene niin että vain vähentäisi lounaiden hinnat, vaan luonnollisesti ruokakaupan kulut nousevat. Yhtä pitsaa ja yhtä hampurilaisateriaa luukunottamatta en ole syönyt ravintolaruokaa. Olen laittanut ruuat itse, eineksiä en ole käyttänyt ollenkaan. Myös leivän olen leiponut pääsääntöisesti itse. Ja samalle ajanjaksolle osui myös toukokuuhun asti ulottuva herkkulakko, sillä eristäytymisjakson alussa elämä tuntui jatkuvalta viikonlopulta ja tuli herkuteltua sen mukaisesti, eli ihan liikaa.
Vielä ravintolaruuan ostamisesta näin korona-aikaan, pidän tärkeänä että ravintoloita tuetaan ostamalla noutolounaita. Ongelmana on se, että asun kummallisesti ravintolatyhjiössä. Lähellä ei ole muita kuin roskaruokaravintoloita. Pizzaa tai hampurilaisia en halua syödä kovin usein. Lähimmästä hampurilaispaikasta noudettu ateria oli kotiin päästyä täysin jäähtynyt, ei vaan maistunut hyvältä.
Huhtikuulle ei tullut kosmetiikka-, vaate- tai julkisen liikenteen kuluja. Ohjattu liikunta laskutetaan vuosisopimuksen mukaisesti, vaikka en ole osallistunut tunteihin.
Ostin kaksi sijoittamisesta kertovaa kirjaa, Seppo Saarion "Miten sijoitan osakkeisiin" ja Merja Mähkän ja Unna Lehtipuun "Sijoittajaksi 7 päivässä". Ja kyllä, en ole vieläkään ostanut yhtäkään osaketta. Niin, ja kirjoja en ole vielä lukenut.
Nordqvistiltä tilasin ison satsin erilaisia teelaatuja, sekä irto- että pussiteetä, pitäisi riittää puoleksi vuodeksi. Arvostan kotimaisessa Nordqvistissä sitä että heiltä löytyy Reilua kauppa ja luomua (ei tosin kaikki), teepussit eivät sisällä mikromuovia ja teepussien paperikuoret voi kierrättää pahvijätteen mukana. On aina plussaa, jos tuotteessa on kerrottu, miten pakkausjäte kierrätetään eikä itse tarvitse arvuutella.
Viime joulun joululahja tuli yllättäen maksettavaksi vasta nyt. Annoin vanhemmilleni lahjaksi lehtitilauksen enkä muistanut, että sitä ei laskutettu ostettaessa. Kävin vielä varmuuden vuoksi tililtäni tarkistamassa, että ei ollut tuplalaskutuksesta kyse.
Isompia menoja:
Vuokra 425e
2xkirja 63e
Liikuntakeskus/ohjattu liikunta 64e
Joululahja 69e
Teetilaus Nordqvistiltä 56e
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)