Hallitse rahojasi -kurssi auttaa suuntaamaan eläkkeelle

Marttaliitto ja Takuusäätiö ovat yhdessä tuottaneet Hallitse Rahojasi -kurssin. Se on kuuden viikottaisen osion mittainen kurssi, jossa sähköpostiin saa linkin kyseisen viikon osioon.

1. Tulevan eläkkeen tarkistaminen
2. Omat menot ja budjetointi
3. Luotot ja velat
4. Säästäminen ja säästötavoitteet
5. Asumisen suunnittelu
6. Huoletta tulevaisuuteen

Kävin tänään läpi ensimmäisen osan ja hyvältä näytti; helppo ja selkeä lähestymistapa asiaan. Kurssi tuntuu hyvältä aloitukselta niille, jotka eivät ole pahemmin tulevaisuutta tai eläkettä suunnitelleet taloudellisesta näkökulmasta.

Ensimmäisen osion tehtävänä oli tarkistaa tuleva eläke. Koska olen jo tämän tehnyt äskettäin, niin en nyt kirjautunut uudelleen eläkeyhtiöni sivuille. Eläkekertymä kannattaa tosiaan käydä tarkistamassa, ja myös silloin tällöin seurata, jotta eläkkeen karttumistahti selkeytyy ja motivoituu paremmin varautumaan tulevaan.

Odotan erityisesti kurssin 2. ja 4. osuutta. En budjetoi eikä varsinaisia säästätavoitteita ole. Seuraan kyllä rahankulutustani ja säästöpuolella pyrin saamaan säästöön mahdollisimman paljon. Ehkä kurssin myötä valaistuu, onko minulle hyötyä budjetin laatimisesta. Ja samallahan sitten säästötavoitteetkin hoituisivat? Vai jatkanko totutulla tavallani, joka antaa mahdollisuuden tehdä asioita liikoja suunnittelematta? Eli jos ilmaantuu kivaa tekemistä tai jotain muuta, johon haluan panostaa extempore, niin sitten panostan.

Huhtikuu 2020 menot

Huhtikuun menot olivat 1007 euroa, eli 1500 euron tavoite alittui 493 eurolla.

Koronakriisi on minun kohdallani tarkoittanut etätyöskentelyä, lomautuksia ei ainakaan vielä ole tullut. Työpaikallani kaikkia on kehoitettu työskentelemään etänä mahdollisuuksien mukaan. Työskentelen IT-alalla, ja työni hoituu verkon yli, oli sitten toimistolla tai ei. Ongelmia on aiheuttanut vain se, että nettiyhteys kotona pätkii ajoittain ja kunnon työtilaa ei ole.

Huhtikuu on siltä kantilta mielenkiintoinen, että olen ollut etätöissä koko kuukauden ja ostetut työlounaat ovat jääneet pois. Nyt siis olen päässyt testaamaan, miten työlounaiden poisjääminen vaikuttaa rahanmenoon. Sehän ei mene niin että vain vähentäisi lounaiden hinnat, vaan luonnollisesti ruokakaupan kulut nousevat. Yhtä pitsaa ja yhtä hampurilaisateriaa luukunottamatta en ole syönyt ravintolaruokaa. Olen laittanut ruuat itse, eineksiä en ole käyttänyt ollenkaan. Myös leivän olen leiponut pääsääntöisesti itse. Ja samalle ajanjaksolle osui myös toukokuuhun asti ulottuva herkkulakko, sillä eristäytymisjakson alussa elämä tuntui jatkuvalta viikonlopulta ja tuli herkuteltua sen mukaisesti, eli ihan liikaa.

Vielä ravintolaruuan ostamisesta näin korona-aikaan, pidän tärkeänä että ravintoloita tuetaan ostamalla noutolounaita. Ongelmana on se, että asun kummallisesti ravintolatyhjiössä. Lähellä ei ole muita kuin roskaruokaravintoloita. Pizzaa tai hampurilaisia en halua syödä kovin usein. Lähimmästä hampurilaispaikasta noudettu ateria oli kotiin päästyä täysin jäähtynyt, ei vaan maistunut hyvältä.

Huhtikuulle ei tullut kosmetiikka-, vaate- tai julkisen liikenteen kuluja. Ohjattu liikunta laskutetaan vuosisopimuksen mukaisesti, vaikka en ole osallistunut tunteihin.

Ostin kaksi sijoittamisesta kertovaa kirjaa, Seppo Saarion "Miten sijoitan osakkeisiin" ja Merja Mähkän ja Unna Lehtipuun "Sijoittajaksi 7 päivässä". Ja kyllä, en ole vieläkään ostanut yhtäkään osaketta. Niin, ja kirjoja en ole vielä lukenut.

Nordqvistiltä tilasin ison satsin erilaisia teelaatuja, sekä irto- että pussiteetä, pitäisi riittää puoleksi vuodeksi. Arvostan kotimaisessa Nordqvistissä sitä että heiltä löytyy Reilua kauppa ja luomua (ei tosin kaikki), teepussit eivät sisällä mikromuovia ja teepussien paperikuoret voi kierrättää pahvijätteen mukana. On aina plussaa, jos tuotteessa on kerrottu, miten pakkausjäte kierrätetään eikä itse tarvitse arvuutella.

Viime joulun joululahja tuli yllättäen maksettavaksi vasta nyt. Annoin vanhemmilleni lahjaksi lehtitilauksen enkä muistanut, että sitä ei laskutettu ostettaessa. Kävin vielä varmuuden vuoksi tililtäni tarkistamassa, että ei ollut tuplalaskutuksesta kyse.

Isompia menoja:
Vuokra 425e
2xkirja 63e
Liikuntakeskus/ohjattu liikunta 64e
Joululahja 69e
Teetilaus Nordqvistiltä 56e

Maaliskuu 2020 menot

Maaliskuun menot olivat 1460,4 euroa, eli 1500 euron tavoite alittui 40 eurolla. Se, että kulutus pysyi noin alhaisissa lukemissa, yllätti. Tosin selitys löytyi helposti hetken mietittyä. Maaliskuussa ei ollut tarvetta siirtää ePassille lounasrahaa.

Tavoistani täysin poiketen tein nettiostoksia. Sattuneesta syystä, koska korona. Talvisaappaat ostin alkukuusta ihan perinteisesti kaupasta. Kahdet farkkuhaalarit löytyivät Zalandolta ja xylitol-pastilleja ostin Narskuttelu Oy:ltä.

Näin jälkikäteen menoja katsellessa tajuan, kuinka äkkinäisesti elämä muuttui maaliskuun aikana. Kävin tiistaina 10:s päivä kosmetologilla eikä silloin tullut mielenkään, että käynti pitäisi peruuttaa. Seuraavana maanantaina menin koko päivän kestävään koulutukseen, joka oli pikavauhtia fiksattu tarjolle myös nettikoulutuksena. Huonolla omallatunnolla päätin mennä paikalle, osittain ilmaisen lounaan vuoksi, mutta pääsääntöisesti sen takia, että tiesin voivani paremmin keskittyä opiskeluun. Nettikoulutus antaa valitettavan mahdollisuuden surffailla ja puuhailla omia, Meitä oli paikanpäällä kouluttaja mukaan lukien 3 henkeä. Päivästä on mieleen on syöpynyt sellainen kauhunsekainen pelko tartunnasta ja muiden tartuttamisesta.

Vakikampaajani on lopettanut enkä ole vielä ehtinyt etsiä uutta. Koronaeristyksen alettua huonokuntoiset latvat alkoi häiritä niin paljon, että pyysin kämppistäni lyhentämään latvoja. Ja halusin maksaa jotain, joten 20 euroa meni siihen.

Isompia menoja:
Vuokra 425e
Kosmetologi 150e
2xkasvovoide 53e
Talvisaappaat 57e
2xfarkkuhaalarit 172e
Xylitol-pastillit 28e
Liikuntakeskus/ohjattu liikunta 64e
Hiustenleikkuu 20e

Helmikuu 2020 menot

Helmikuun menot olivat 1418 euroa, elikkäs 1500 euron tavoite alittui 82 eurolla.

Isompia menoja:
Vuokra 425e
Lounasrahat 300e
Tennarit 67e
2xlasketteluhanskat 40e
Viherkasvi 40e
Liikuntakeskus/ohjattu liikunta 64e
Harrastusviikonloppu 301,50
(unohdin maksaa lähijunassa ylimääräiset vyöhykkeet, joten vahingossa tuli rahansäästöä, mutta onneksi ei tullut virhesakkoa)

Lounasrahoja maksoin ePassille 300 euroa. Maksoin ensin tilisiirtona 200 euroa, mutta maksu ei ehtinyt latautua lounasaikaan mennessä, ja sitten maksoin 100 euroa ePassin kautta, jotta pääsin syömään. Syön joka päivän lämpimän lounaan työpaikkaruokalassa tai jossain lähistön lounasravintolassa. Vaikka eväitä syömällä säästäisi paljon, en jaksa laittaa enkä kuljetella eväitä. Ja lounaalle lähteminen katkaisee työpäivän mukavasti.

Bussilipun ostin koko kevätkaudelle jo vuoden alussa, joten se ei näy menoissa tässä kuussa. Hassua asiassa on se, että kävelen töihin joka päivä, paitsi jos ihan kaatamalla sataa. Bussilippua tarvitsen päästäkseni liikuntakeskukseen. Valitsemani liikuntakeskus on kalliimman puoleinen, mutta tuntitarjonta on minulle sopiva. Erityisesti pidän siitä, että useimmille tunneille ei tarvitse etukäteen varata paikkaa, vaan mukaan mahtuu.

Vaatteet vaihtoon

Kauan sitten satuin olemaan kylässä silloisen ystäväni luona, kun hän pakkaili hyväntekeväisyyskirpparille menevien vaatteiden pussia. Koska tämä ystäväni oli innokas shoppailija, jolla oli aina superkivoja vaatteita, vähän huonolla omallatunnolla (ajattelin riistäväni tarpeessa olevia ihmisisä) kysyin, että saisinko tsekata vaatteet, jos niistä löytyisi jotain itselleni käyttökelpoista. Ja löytyihän sieltä ihana bleiseri, jota käytin monta, monta vuotta.

Tästä jäi minulle itämään ajatus vaatteiden vaihtamisesta ystävien kesken niin, että vaihto olisi tasapuolista kaikille. Vaatemaun pitäisi olla myös suunnillen yhteneväinen ja vaatekokokojen suht'samat. Oletan että siskojen tai äidin kanssa vaatteita tulee vaihdettua, mutta minulta ne puuttuvat. Muutaman vuoden kävin Luonto-Liiton järjestämissä vaatteidenvaihtotapahtumissa, mutta se loppui siihen, että osallistujille tuli yläikäraja, sillä ko. organisaation toiminta on nuorille tarkoitettua.

Viime vuosina olen saanut kasattua porukan, jonka kanssa ollaan vaihdettu vaatteita ja vaatteiden lisäksi kaikkea muuta mitä osanottajat ovat jaksaneet kantaa paikalle. On ihanaa päästä eroon omista turhiksi käyneistä vaatteista/tavaroista, ja saada tilalle uutta ilman ostamista. Tällaisia asioita on tullut koettua:

• Toisen turhike ja kaapin tuke on jollekin unelmien aarre
• Omista vaatteista saattaa vielä uudelleen tehdä löytöjä, kun on nähnyt vaatteen muiden päällä ja huomannut että kivaltahan se näyttää...ja sitten ollut kiitollinen, kun vaate on jäänyt itselle
• Mielipaha harhaostoksista häipyy, kun näkee vaatteen saavan uuden onnellisen käyttäjän

Vaatteiden käytettävyyteen liittyy myös se, että onko se yhdistettävissä järkevällä tavalla muihin vaatteisiin. Jos on ihana x värinen vaate, mutta se ei sovi muiden vaatteiden kanssa yhteen, niin ei sitä sitten tule käytettyä. Vaatevaihdossa saattaa yllättäen löytyä se puuttuva palanen, joka loksauttaa osat kohdalleen.

Vaikka pyrin tiukasti olemaan järkevä osteskelija, syitä turhiksi jääneille tavaroille löytyy esimerkiksi näitä:
Epäsopivat kengät - usein tämä tulee vasta esille kun kengillä on kävellyt hetken aikaa
Väärä väri, väärä koko jne - aina välillä tulee ostettua heräteostoksena asioita, jotka ei sitten löydä käyttöä vaatevarastossa
Lihominen, laihtuminen - vaatteet jää pieniksi tai liian suuriksi
Vaatteen kutistuminen - erityisesti viskoosi- ja villavaatteet
Muuttuneet tarpeet - uusi työ/harrastus/koti jne
Vaihtuneet mieltymykset - kyllästyminen, uuden kaipuu
Fyysiset ongelmat - villa kutittaa, kovettuma/vaivaisenluu tai joku muu herkkä kohta hankaa

Olen myös huomannut, että ylimääräisiä tavaroita kertyy kun halvalla saa...eli kun ostan vaatteita käytettynä vaikkapa Relovesta, niin ostokriteerit madaltuvat, kun sijoitus ei ole niin suuri kuin uutena kaupasta ostettuna.

Ja tässä viimeisimmän tapaamisen saalis: farkut, siistit pitkät housut, pipo ja farkkuleninki. Ja lisänä vielä yhdet omat farkut ja jakku pääsivät takaisin omaan käyttöön.

Svea vai Norwegian?

Siirsin reilu kuukausi sitten säästöni pois Norwegian Bankin tililtä palkkatililleni. Rahoista maksoin 50 000 euron asumisoikeusmaksun. Loppuraha jäi tilille odottamaan sitä, että jaksan avata Svea Ekonomin säästötilin. Sieltä tulisi 0,3 prosenttia parempi korko verrattuna Norwegianiin.

Pari päivää sitten jaksoin vihdoinkin toimia ja avasin säästötilin Svea-pankissa.  Pientä yllätystä ja vääntöä tuli. En onnistunut avaamaan tiliä, kun yritin Edge selaimella. Chromella sitten onnistui. Ja selvisi että Svea-pankin lupaama 1 prosentin korko oli muuttunut päivää aikaisemmin 0,8 prosentin korkoon. Ja jostain syystä palkkatilini vaatima tuplatunnistautumisen koodi ei tullut kännykkääni, joten en heti saanut rahoja siirrettyä.

Ryhdyin seuraavana päivänä hommiin, ja siinä yhteydessä tein extempore-päätöksen ja siirsin rahat takaisin Norwegianin tilille. 0,1 prosenttia huonompi korko, mutta tuttu ja turvallinen käyttöliittymä. Svea Ekonomin tili häipyy käytöstä automaattisesti jossain vaiheessa, jos tilillä ei ole rahaa. Olikohan aika yksi vuosi?

Nyt minulla 17 000 euron vararahasto. Se on aika paljon pienellä korolla, mutta vielä en ole aikeissa sijoittaa, vaan odottelen mahdollisia talouskäänteitä.

Kotimainen ostos NARSKUTTELU KSYLITOLIPASTILLIT

Hoidan hampaita huolella, sillä hampaani ovat jo täynnä paikkoja enkä halua niitä lisää.   Happohyökkäyksen torjuminen aterioiden jälkeen hoituu ksylitolilla. Söin ennen innolla täysksylitolipurkkaa, mutta purkkaa tulee jauhettua sellaisella voimalla, ettei se tee hyvää hampaiden paikoille. Kun löysin K-marketista Narskuttelun ksylitolipastillit, niin purkka jäi pois.

Pastillit on pakattu kätevään putkiloon, joka ei vahingossa aukea laukussa. Pakkauksen kierrätys on helppoa, sillä putkilo menee pahvinkierrätykseen, ja putkilon päissä olevat muovitulpat saa irroitettua ja voi  laittaa muovinkeräykseen. Makuja on useita. Kaikki maistamani maut ovat olleet mietoja, paitsi chili-lakritsi, joka sitten olikin niin tulinen, että jäi syömättä.

Narskuttelu Oy valmistaa ksylitopastilleja ja -purkkaa ja hammastahnaa  Kiteen Puhoksessa.

"Jos jokainen suomalainen ostaisi kympillä kuussa lisää suomalaisia tuotteita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa", kertoo tämä artikkeli.